Sanoin

Lyriikkaa ja muita sanankäytön kokeiluja.

Ikuinen kaupunki, osa 1

kirjoittaja

Kaupunki oli seissyt autiomaassa kauan. Se oli aikojen saatossa sijainnut metsän keskellä, sitten meren rannalla ja – kun mennään aivan alkuun – vuoren juurella. Kuitenkaan kaupunki itse ei ollut liikkunut saati kulunut, sen sijaan maailma ulkopuolella oli muovautunut. Kaupungin muurit oli tehty kestämään mullistukset, edes ajan hammas ei niihin juurikaan pystynyt. Vielä hiljattain kaupunki oli maannut syvälle hiekkaan hautautuneena, kunnes tuulet puhalsivat sen jyvä kerrallaan esiin.

Tape Loop

kirjoittaja

an intense and beardy life
to hope for

to abolish flatlining
within fluorescent dreams

to stop worrying
about the safest place
on a plane

to go back
to an older folder

The Basics

Notes to Self

kirjoittaja

back when I wasn’t yet alive
it was a very good year

nowadays
I am an owner
of a lonely hat

who in their right mind, by the way,
wouldn’t ask
to see obese lions

as for the future
I’ll cross that bridge
when I come to it

in Heaven, they say
soft greens

Beeee-bop

kirjoittaja

mukava katsella
Big Brotheria

keskittyä herkkukohtiin
kuka paras kuka daiju

kuka ruudun piriste
kekä pytyn koriste

kuka vehtaa ketä vehtaa
kellä parhaat… läpät

katsella Big Brotheria
kuilu katsoo takaisin

Kaikkoa

kirjoittaja

juoksen paholaista mä karkuun, joo

eikä se paholainen mua kiinni viel saanut oo

niin juoksen paholaista mä karkuun, joo

eikä se paholainen mua kiinni viel saanut oo

se paholainen mut riveihinsä tahtoo, joo

niin aina vain joudun juoksemaan pakoon, joo

Taittuva

kirjoittaja

oksat taivuttavat aikaa ja valoa
sammaleet henkivät
ääretöntä kärsivällisyyttä

kohoava usva
kätkee määränpään

ei voi käsittää
jos ei näe
mut ei se mitään
tunnen vieläkin

kulkea eteenpäin
tietä tunnustellen
silmät näkemättömät
katsokoot sisäänpäin

kun unohtaa
jotain uutta
näkee

laulut etanain
savulta tuoksuvat
pisara kasteen kimmeltää
kuulen sen kirkkaana

Kun

kirjoittaja

kun kävelen
kaikkien näiden
kauniiden talojen
välitse

ryhdistään
rentoutuneiden
kivimuurien ohi

nousee mieleen
kuin syvältä
harjun uumenista

miten tänne
kuulutaan

07122011

kirjoittaja

tunne olevasi mato asfaltilla
metallilta maistuvan vesilammikon kylmyydessä
kaivaten maatuvien lehtien
lohdullista lämpöä

tunne olevasi vaskitsa
vailla kiinnekohtaa jolta ponnistaa
suojaan maan ja kasvien
rajapintaan

tunne olevasi meren mudan äyriäinen
pyrstösi kohotettuna kauemmas
hapettomasta pohjasta
jonka vanki olet

tunne olevasi broileri häkissä
äsken eläväksi pakotettu
nyt kasvamaan kiihdytetty
kohta hengettömänä roikkuva

tiedä olevasi ihminen
täynnä luuloa vapaasta tahdosta
harhaa valinnan mahdollisuudesta
saneltuun elämään tuomittuna

Kun joulu on

kirjoittaja

Avasin silmäni ja kovalevy hurahti hiljalleen käyntiin. Tämä hetki on päivän toiseksi hienoin, palaan siihen parhaaseen ehkä hieman myöhemmin. Ai, miksikö heräämisen jälkeiset kutakuinkin kolme sekuntia sitten ovat niin upeita mukamas? Selitän mielelläni!

Kapteenin loki

kirjoittaja

tämä on kapteenin loki
matkalta kohti tuntematonta
pimeän läpi kohti sarastusta
tai pimeän läpi uuteen pimeään

vauhti hiljenee
mittarit villiintyvät
sitten jähmettyvät
ja aluksen kyljet huokailevat
matkan rasitusten alla

eikä sekstantti auta
ei kiikari paljasta

tämä on kapteenin loki
reuna-alueilta

voimme kuulla putousten äänen
laidan yli putoavan veden kuohut

ja kompassi vaihtaa alati suuntaa
eikä mittaköysi tavoita pohjaa