Lehmisavu

alan nauttia
aivan uusista
rutiineista

kävellä kellarin käytävillä
selailla pyykkivarauskirjaa

kokeilla oman varastokaapin
kiiltävää lukkoa

ohimennen

koirankakan poimimisen zen
suoja ajan kaaokselta

Piiras, elegia

katuvalot
kuparia ja kultaa
ilma raikasta hengittää
silti suussa esanssin ja tuhon maku

ei ole enää kulmalla höyrymakkaramammaa
mutta ihan kelpo lähes kiinalainen ravintola
tarjoamassa tukeaan
yön pimeimpään retkeen

katso ylös lintuja
katso alas matosia
ynnä kaikkea väliin jäävää

olevinaan olemista
kaikenlaista törkeilyä
oljenkorsia

ja ne geenit, geenini
mikä niistä niin erinomaisia tekee?
miksi jatkaa tätä farssia,
farssia josta saa hakea hauskaa

sentään vielä on lehti vehreä
vielä kaikuu rastaan ääni kanjoneissa
sillä on sentään arvokkuutta
olla valittamatta kaikesta

kesäpäivän seisaukseen vielä muutama päivä
kesäpäivän seisaukseen

On hyödytön

tykkien kehotuksella maailma
tottelee annettuja sääntöjä

ja uusi sukupolvi voi sahata elämänsä mittalaudat

mitä tekee mies
jollei saa luoda maailmaa
tai edes tuhota

Ikuinen kaupunki, osa 1

Kaupunki oli seissyt autiomaassa kauan. Se oli aikojen saatossa sijainnut metsän keskellä, sitten meren rannalla ja – kun mennään aivan alkuun – vuoren juurella. Kuitenkaan kaupunki itse ei ollut liikkunut saati kulunut, sen sijaan maailma ulkopuolella oli muovautunut. Kaupungin muurit oli tehty kestämään mullistukset, edes ajan hammas ei niihin juurikaan pystynyt. Vielä hiljattain kaupunki oli maannut syvälle hiekkaan hautautuneena, kunnes tuulet puhalsivat sen jyvä kerrallaan esiin.

Tape Loop

an intense and beardy life
to hope for

to abolish flatlining
within fluorescent dreams

to stop worrying
about the safest place
on a plane

to go back
to an older folder

The Basics

Notes to Self

back when I wasn’t yet alive
it was a very good year

nowadays
I am an owner
of a lonely hat

who in their right mind, by the way,
wouldn’t ask
to see obese lions

as for the future
I’ll cross that bridge
when I come to it

in Heaven, they say
soft greens

Beeee-bop

mukava katsella
Big Brotheria

keskittyä herkkukohtiin
kuka paras kuka daiju

kuka ruudun piriste
kekä pytyn koriste

kuka vehtaa ketä vehtaa
kellä parhaat… läpät

katsella Big Brotheria
kuilu katsoo takaisin

Kaikkoa

juoksen paholaista mä karkuun, joo

eikä se paholainen mua kiinni viel saanut oo

niin juoksen paholaista mä karkuun, joo

eikä se paholainen mua kiinni viel saanut oo

se paholainen mut riveihinsä tahtoo, joo

niin aina vain joudun juoksemaan pakoon, joo

Kun

kun kävelen
kaikkien näiden
kauniiden talojen
välitse

ryhdistään
rentoutuneiden
kivimuurien ohi

nousee mieleen
kuin syvältä
harjun uumenista

miten tänne
kuulutaan