Lehmisavu
alan nauttia
aivan uusista
rutiineista
kävellä kellarin käytävillä
selailla pyykkivarauskirjaa
kokeilla oman varastokaapin
kiiltävää lukkoa
ohimennen
koirankakan poimimisen zen
suoja ajan kaaokselta
alan nauttia
aivan uusista
rutiineista
kävellä kellarin käytävillä
selailla pyykkivarauskirjaa
kokeilla oman varastokaapin
kiiltävää lukkoa
ohimennen
koirankakan poimimisen zen
suoja ajan kaaokselta
katuvalot
kuparia ja kultaa
ilma raikasta hengittää
silti suussa esanssin ja tuhon maku
ei ole enää kulmalla höyrymakkaramammaa
mutta ihan kelpo lähes kiinalainen ravintola
tarjoamassa tukeaan
yön pimeimpään retkeen
katso ylös lintuja
katso alas matosia
ynnä kaikkea väliin jäävää
olevinaan olemista
kaikenlaista törkeilyä
oljenkorsia
ja ne geenit, geenini
mikä niistä niin erinomaisia tekee?
miksi jatkaa tätä farssia,
farssia josta saa hakea hauskaa
sentään vielä on lehti vehreä
vielä kaikuu rastaan ääni kanjoneissa
sillä on sentään arvokkuutta
olla valittamatta kaikesta
kesäpäivän seisaukseen vielä muutama päivä
kesäpäivän seisaukseen
vatruskat
kyllä
tsupukat
oijoi
jos tarjokkaina
hyväksy
ja kiitä
tykkien kehotuksella maailma
tottelee annettuja sääntöjä
ja uusi sukupolvi voi sahata elämänsä mittalaudat
mitä tekee mies
jollei saa luoda maailmaa
tai edes tuhota
Kaupunki oli seissyt autiomaassa kauan. Se oli aikojen saatossa sijainnut metsän keskellä, sitten meren rannalla ja – kun mennään aivan alkuun – vuoren juurella. Kuitenkaan kaupunki itse ei ollut liikkunut saati kulunut, sen sijaan maailma ulkopuolella oli muovautunut. Kaupungin muurit oli tehty kestämään mullistukset, edes ajan hammas ei niihin juurikaan pystynyt. Vielä hiljattain kaupunki oli maannut syvälle hiekkaan hautautuneena, kunnes tuulet puhalsivat sen jyvä kerrallaan esiin.
an intense and beardy life
to hope for
to abolish flatlining
within fluorescent dreams
to stop worrying
about the safest place
on a plane
to go back
to an older folder
The Basics
back when I wasn’t yet alive
it was a very good year
nowadays
I am an owner
of a lonely hat
who in their right mind, by the way,
wouldn’t ask
to see obese lions
as for the future
I’ll cross that bridge
when I come to it
in Heaven, they say
soft greens
mukava katsella
Big Brotheria
keskittyä herkkukohtiin
kuka paras kuka daiju
kuka ruudun piriste
kekä pytyn koriste
kuka vehtaa ketä vehtaa
kellä parhaat… läpät
katsella Big Brotheria
kuilu katsoo takaisin
juoksen paholaista mä karkuun, joo
eikä se paholainen mua kiinni viel saanut oo
niin juoksen paholaista mä karkuun, joo
eikä se paholainen mua kiinni viel saanut oo
se paholainen mut riveihinsä tahtoo, joo
niin aina vain joudun juoksemaan pakoon, joo
kun kävelen
kaikkien näiden
kauniiden talojen
välitse
ryhdistään
rentoutuneiden
kivimuurien ohi
nousee mieleen
kuin syvältä
harjun uumenista
miten tänne
kuulutaan