Hoksasin Medborgarplatsenin metroaseman vieressä olevan moskeijan. Sen minareetti kohoaa puolikuu nokassaan kohti taivasta. Näytti siltä että rukouskutsun esittävälle muezzinillekin oli tornissa kiipeämispaikka, vaan mahtoiko rukouskutsun ääni kaikua kuitenkaan vielä Ruotsin kaduilla?
Samaisen työmatkan varrella havahduin myös toiseen, hieman erityyliseen kulttuuri-ilmiöön. Östgötagatanilla sijaitsevan erotiikkaliikkeen ulkoasu oli melkein kuin kristillisellä kirjakaupalla: vaaleat taivasmaiset mainosteipit, joista yhdessä lentoon pyrähtävän linnun kuva.
Jotkin yksityiskohdat sentään paljastivat asioiden laidan: miehen ja naisen symbolit toisissa teipeissä, tuotelistaus dvd-, asu- ja tarvikemaininnoin.
Illalla tapasin Sergelin torin liepeillä N:n, jolla oli rooli mittavassa ruotsalaisessa poliisisarjassa. Oli mielenkiintoista kuulla niin erilaisesta maailmasta.