Exo (7) on suomalainen sludge / drone / doom -yhtye.
Jäsenet
Papparatus – Basso (2008-2014, jolloin jäi määrittelemättömän mittaiselle isyysvapaalle)
Scumuli – Basso, baritonikitara, ihmisäänet
Adult – Rummut

















Vapaa käännös ”In Springtime the Universe Prepares for Winter” -mini-lp:n tiedotteesta:
EXO (7) | In Springtime the Universe Prepares for Winter
THORIN VASARALLA PÄÄHÄN!
Joukko riivattuja luolamiehiä kanavoi pohjoisten jumalien valituksen.
Viiden vuoden olemassaolonsa aikana suomalainen syrjiömetalliyhtye EXO (7) on muovannut kolmen miehen basso- ja rumpuvallinsa mutaisista taajuuksista ja raippaavasta riffijumituksesta kohoavaksi Golemiksi. Hirviömäiseksi savijättiläiseksi, joka peittää valtavalla, muodottomalla varjollaan sille syntymän antaneet Helsingin underground-metallin kuivuvan joen kaihomieliset rantapenkereet.
Monityydyttynyt ja monoliittinen, kahden bassovahvistinvuoren ja neliosaisen rumpusetin tuottama metakka ja räminä, jota leikkaa ajoittain hissikuilun pohjalla olevan örkin käheältä avunhuudolta kuulostava vokalisointi on epävakaa, sementinomainen harmoniaentiteetti, ennemmin kokonaisvaltaisen taajuudellinen, kuin tonaalinen.
Tuttu kitaroiden jako rytmi- ja johtosoittimeen menettää merkityksensä: Papparatuksen epätavallinen tyylittely keskitaajuuksien oikeassa reunassa nimittäin nostaa vertikaalin rautanaulamyrskyn Scumulin loihtimien massiivisten matalien kuusimetriseen lankkuseinämään.
Yhdistelmä on seisminen. Samaan aikaan tuhoalueen lähellä METAL-rytmejä raahataan väkivaltaisesti takaisin luoliin, riehumaan ja rämähtämään arvoituksellisen rumpali Adultin toimesta. Adult ei pelkää astahtaa vaarallisille alueille kiilauksen ja laahaavuuden välillä, alueelle jolle harvat uskaltavat.
Adultin myös huhutaan käyttäneen 20 vuotta taloudellisen, vulgaariseen vivahtavan tyylinsä hiomiseen, hioen mekaanisesti litteäksi jokaisen tunnistettavan teknisen hömpötyksen ja tietoisen asiantuntemuksen esittelyn jäljen. Ajattele reisiluita hakkaamassa armotta kiilloitettujen kallojen kasoja.
Lyyriset teemat pyörivät pakkomielteisesti populaaritieteen käsitteiden ympärillä. Tähtitiedettä maustettuna kevyellä ripauksella pehmeää scifiä ja fantasiaa. Kaikki tämä on laulettu paksulla pohjoisella maaseudun suomen murteella, varsin kutsuvasti vieläpä, käyttäen enintään kolmen sanan lauseita.
Tästä huolimatta EXO (7):n itsepintaisesti yksivärisen taiteen taikuus piilee vivahteisissä yksityiskohdissa. Yhdessä hetkessä riffi on kylmä, säälimätön ja synkkä, kuin jääkarhun kuoleman halaus. Seuraavana hetkenä juuri sama muuttumaton junnaava kierto pursuaa sekopäisen neandertalinihmisen iloa!
Paina korvasi kylmää maaperää vasten ja totea itse: Mammutit ovat tulossa.





























