istuu juovuksissa
katse kiertää seinänkulmia,
ajatukset kuin lattialle kaatuneet lasikuulat
nostaa kilpaa tovereidensa kanssa
jalustalle vaatimattomimmankin
ylpeä tunteista, niiden väkevyydestä ja ailahtelevaisuudesta
se on todiste alkuvoimasta
olla ahne, typerä, laiska, kateellinen, kiimainen, toki
inhimillisen avuton suurempien voimien edessä
ryntää tietokoneen ääreen
innoituksen vallassa
tehdäkseen itsestään numeron
tämä on valtakuntansa
unelma kauneudesta