Hän oli käynyt läpi asioita joita minun oli vaikea kuvitella.
Kerran puhuimme siitä, mitä kaipaamme ja hän hämmästyi kun kerroin kaipaavani lapsuusajan yksinkertaisuutta. Sitä, miten asioihin suhtautui erilaisella avoimuudella ja varauksettomuudella, koska tunsi olonsa turvalliseksi ja hyväksi.
Tätä hänellä ei ollut.
Ja niin kuluivat päivät. Tein töitäni ja katselin, miten hän järjesti itseään uusiksi.
Unessa, niin väsyneenä kaikkeen.